No, niin. Pääsin onneksi taas angstistani. Päätin olla näkemättä kosteustahroja, jotka jo nyt paistavat uuden maalikerroksen alta. Kyllä tämä tästä. Ei me kuitenkaan olla ikuisiksi ajoiksi jäämässä tähän asuntoon.
Mööbleerasin taas kauhealla innolla tuossa yks ilta. Päätin jättää pöydän isompaan pituuteensa ja otin käyttöön parvekkeella olleen taittotuolin, jossa on muuten yllättävän hyvä istua, kunhan siinä pitää pientä pehmustetyynyä. olenkin yllättänyt itseni istumassa siinä lehteä lukemassa jo monena iltana. Vanha keinutuoli oli kyllä auttamattomasti liian matala ruokapöydän tuoliksi. Siirsin sen nyt tuohon takan eteen ja heti tuli sellainen ahaa-elämys, että miten ihmeessä en ole tajunnut laittaa sitä siihen aikaisemmin, koska sehän on siihen aivan täydellinen.
Mutta matot! Aaaargh, nehän on meillä aina rutussa. Siis oikeasti viisi minuttia oikomisen jälkeen ne on taas rutussa. Olen luovuttanut. Olkoon sitten rutussa. Kokolattiamaton päällä nyt ei vaan mikään matto pysy suorassa, ainakaan tällaiset ohuet ja kevyet matot.
Vaaleammat tyynynpäälliset tuntuu niin ihanan raikkailta syksyn ja joulun tummemmman kauden jälkeen. Olen huomanut, että siniharmaa ja viime aikoina myös ruskea on tavalla tai toisella hiljaa hiipineet osaksi olohuoneen väriskaalaa.
Hyvin viehättävä tunnelma!
VastaaPoistaLeppoisaa tammikuun jatkoa täältä kukkivien mantelipuiden laaksosta!
Kiitos Susanna :)
Poista