Ajattelin hypätä taas vaihteeksi kevyempään aiheeseen, eli mihinkäs muuhun kuin sisustamiseen. Ankkuroin elämäni voimakkaasti kotiin ja jos koti on kaaoksessa, on aika usein elämäkin vähän kaaoksessa. Eilen oli jotenkin vähän ahdistunut ja pelokas olo. Suuren ratkaisun jälkeinen varmuus ja huuma oli haihtunut epävarmuuteen ja kaikkien mahdollisten ja mahdottomien tulevien esteiden ja ongelmien pohtimiseen.
Kotona oli pyykkikasoja, sotkua ja ympäriinsä tavaraa, jolle oikein tuntunut löytyvän paikkaa. Kävin vihdoin toimeen ja siivoilin ja järjestelin paikkoja. Kaapista lensi roskiin muutama kauhtunut vaate ja kolme paria kenkiä lähti kierrätykseen. Levitin lattialle Suomesta tuomani lehmäntaljan ja naulasin seinään joululahjaksi saadun Turku-julisteen.
Poikaystävä oli jo pitkään valitellut, että metallihyllykkö on huonossa paikassa. Myönnetään, että se oli ehkä aavistuksen kulkureitin tukkeena ja hän pelkäsi vielä jonakin päivänä kaatavansa koko mokoman hökötyksen. Päätimme sitten siirtää sen uuteen ja oikeastaan ainoaan mahdolliseen paikkaan, eli sohvan viereen. Paikalla ennen ollut pöytä siirtyi makkariin yöpöydäksi ja kävikin tuuri, että se mahtui vapaana olleeseen koloon juuri ja juuri.
Mutta arvatkaapas, kuinka helpotti.
Kunnon siivouksen ja järjestelyn jälkeen olo oli paljon rauhallisempi ja mieli positiivisempi. Jotenkin tuli sellainen seesteinen olo, että kyllä tämä tästä. Kun koti on ojennuksessa, niin mielikin tuntuu olevan paremmassa järjestyksessä. Tämän olen huomannut monen monta kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti