Syksyä kohti

I know, I know...Päivitystahtini on ollut viime aikoina, no oikeastaan täysin olematon. Mutta siihen on ihan pätevä syy. Olen nimittäin jo pitkään ollut aika tyytymätön nykyisessä työpaikassani ja kesäloman jälkeen päätin laittaa pyörät pyörimään työnhaun suhteen. Työskentelen luovalla alalla, jossa työnhakuun tarvitaan portfolio ja koska entinen portfolioni oli valmistumisen ajoilta, jouti se jo roskiin. Suunnittelin ja kokosin siis uuden potfolion ja tähän meni ihan uskomattoman paljon aikaa. Yhden viikonlopun olin välissä kipeänä, mutta muuten käytin portfolion tekoon syyskuun kaikki viikonloput ja monen monta arki-iltaa. Nyt se on viimein tehty ja arvatkaa vaan, olenko odottanut tätä viikonloppua ja sitä, että saan taas hyvällä omallatunnolla tehdä, mitä huvittaa. 

Aamukahvin jälkeen suuntasin Kensington High Streetille tekemään vähän ostoksia ja samalla etsiskelin syksyn merkkejä. Melkoisen vihreältä näyttää ulkona edelleen ja meidän parvekkeellakin on vielä suurin osa kesäkukista hengissä (neljän viikon heitteillejätöstä huolimatta). Itse asiassa saisivat jo pian kuukahtaakin, koska mieleni tekisi jo istuttaa kanervia ja muita ihania syyskukkia. 

Alkavaa sesonkia silmällä pitäen, hankin pari lämpöistä kaulahuivia ja huopahatun, hattuihminen, kun olen. Koitin lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja valitsin värisävyt niin, että ne sopivat sekä sinisen syystakin, että violetti-mustan talvitakin kanssa. Nyt sais vaan tulla kunnon hattu- ja huivikelit.