Jotenkin niin tyypillistä allekirjoittaneelta on mennä ostamaan astiakaappi ja vasta sen jälkeen todeta, etten edes omista riittävästi astioita, jotta niitä riittäisi sekä keittiön kaapistoon että olohuoneen vitriiniin. Lisäisin tähän kohtaan silmienpyörittelyhymiön, jos sellainen olisi saatavilla.
Olin siis mielikuvissani nähnyt olohuoneessa juuri tällaisen kaapin ja sen sisällä kokoelman yksinkertaisen kauniita posliiniastioita, tyylikkäitä viinilaseja ja pellavaisia lautasliinoja taiteltuna säntilliseen pinoon. Ongelmana on vaan se, etten tosiaan omista mitään noista listatuista asioista. Hyvä puoli tässä on tietenkin se, että nyt mulla on taydellinen tekosyy lähteä astiaostoksille.
Kaappi itsessään on juuri sellainen, jollaisen olin mielessäni tuolle paikalle nähnytkin. Maalasin sisäosat valkoisella ja päällystin hyllyt lahjapaperilla. Muuten se saa olla juuri tuollainen kuin on, kulumineen ja maaliroiskeineen kaikkineen. Ja löytyihän sitä jotain kaappiin laitettavaakin. Mulle on kertynyt melkoinen kasa tyynynpäällisiä ja niille löytyi sopiva paikka ylähyllyltä. Lasikuvun sisällä on Prahasta ostamani soittorasia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti